Eilen pyöräilin illalla maksamaan Bosnian matkaa. Pyöräilin ilman takkia, ulkona oli +19 astetta iltakahdeksalta ja pimeää.
Koko päivä oli rasittavan toimeliaton. Kaikki suunnitellut päivän aktiviteetit olivat jokseenkin tylsiä ja arkisia.
Matkalla kohti Rozna Dolinaa kadulla seisoi keski-ikäinen mies ja nainen, joiden pihalta kadulle kurottava kukkiva puunoksa oli katkennut. Katseeni vangitsi ihanan vaaleanpunaiset kukat ja mies huusi perääni, haluanko kukkia. En jatkanut matkaa vaan käännyin, hain kolme oksaa vaaleanpunaisia kukkia ja olin onnea täynnä.
Niinkin täynnä, että Rozna Dolinassa ajoin polkupyörällä päin betonipossua haistellessani oksien ja kukkien tuoksua.
Illalla kotioven edessä makoili neljä kissaa. Kaikki ihan rentoina pitkin asvalttia, eivätkä edes liikahtaneet kun tulimme pyörillä pihaan. Lihava musta kissa lähti karkuun oven edestä kun avasimme pyörävaraston oven.
1 kommentti:
voi kuinka ihana entry<3. kuulosti aika elokuvalliselta. :)
Lähetä kommentti