En ole saanut vielä matkapäiväkirjaa takaisin. Siksi en kerro mitä loppumatkassa tapahtui.
Tänään olen saanut paljon aikaa, mutta kulttuurin ja sen tolan ajatteleminen vie liikaa aikaa. Se vie myös liikaa energiaa. En jaksa enää tehdä muuta. Ajattelen surullisena tänään kuulemaani uutista - Club 25 Vaasassa joutuu romuttamolla. Koko kaupungin hienoin ja rosoisin kulttuuriareena joutuu hautausmaalle.
Tuossa paikassa olisi ollut niin paljon potentiaalia. Mutta jos yksi on sössinyt, on seuraavien vaikea jatkaa. Ja niin surullista kuin se on, Vaasassa ei kulttuurilla elä. Siksi sitä hengenravintoa on haettava muualta. Auttaisiko aktiivisempi tiedotus juuri minun sähköpostiini? Vai ovatko kulttuurista/keikoista/näyttelyistä/leffoista kiinnostuneet Vaasassa asuvat juuri niitä ylityöllistettyjä vapaaehtoistyöntekijöitä?
Mitäpä tässä valitella, kun voisinhan minä itse tehdä asialle jotain. Mutta en tahdo tehdä. Haluan ostaa sitä kulttuuria, jotta ne, joiden sydän tekemiselle palaa saisivat murua huulilleen. Lisää ruokaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti