Itä-Saksan kaupunki Dresden oli kyllä aikamoinen väriläiskä meidän matkalla. Jälleen hyödynnettiin vaihdossa löytyneitä kavereita ja tällä kertaa nukuttiin Susin (ei Suden) luona.
Dresden on Slovakian ja Tsekin pikkukaupunkeihin verrattuna melkoinen metropoli noin 500 000 asukkaallaan. Kaupungista löytyy vanha kaupunki satoja vuosia vanhoine linnoineen ja kirkkoineen sekä Elbe-joen toiselta puolelta hieman uudempaa vain noin sata vuotta vanhaa arkkitehtuuria.
Pidimme paljon Neue Stadista, josta löytyi paljon kuppiloita ja ravintoloita. Erityismaininnan saa myös valtava puisto, jonka nimeä en nyt enää muista, mutta siellä istui iltaa vähintään sata piknikseuruetta maanantai-iltana. Paikalla oli frisbeen heittäjiä, afrikkalaisten rumpujen soittajia ja jos jonkinmoista makoilijaa. Tukahduttavan kuuma päivä ei onneksi yltänyt puistoon saakka ja siellä pystyi jopa istumaan paikallaan hikoilematta paitaansa märäksi.
Söimme currywurstia, joimme saksalaista ekolimsaa ja olutta.
Unien jälkeen oli vuorossa sight-seeing kierros oppainamme tulevat maisema-arkkitehdit Verena ja Susi. Löysimme myös ihanan ravintolan ja sen lempeän puutarhan lounaalle. Söin bataattikremeä ja join talon limelimsaa. Jälkkäriksi köyhiä ritareita!
Dresdenissä päätimme ottaa budjettilinjan ja matkasimme yöjunalla kohti Pariisia. Liikkuvassa vempeleessä, alati vaunujen järjestystä vaihtavassa junassa ja tietenkin espanjalaisten kikattajamiesten kanssa nukkuminen ei ollutkaan niin helppoa. Vaihdoimme junaa onneksi aamukuudelta yhdeksän tunnin junamatkan jälkeen Offenburgissa. Täältä puolessa tunnissa Strasbourgiin ja sieltä 18 euron lisäkustannuksella TGV:n kuljettamana Pariisiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti