Vaellus Triglavski narodni parkissa

Viimeinen viikonloppu Sloveniassa huipentui niin metreissä kuin tunnelmassa. Huipputuutorimme Grega kutsui meidät kanssaan vaeltamaan Alpeille. Ja mehän innostuttiin valtavasti ja lähdettiin mukaan. Vaellukseen tarvittavat välineet sovellettiin siitä mitä Slovenian kodissa oli jäljellä. Lenkkarit menivät vaelluskengistä loistavasti. Onneksi ei satanut vettä!

Matkassa meitä oli myös Gregan kaveri Spela ja Spelan kaveri Tanja. Menomatkalla mukana kävelivät myös Jasmina ja Ales.

Lähdimme liikkeelle noin kilometrin korkeudesta. Kipusimme metsäpolkua ylöspäin ja näimme matkalla vaikka mitä! Huipulla ei puita enää kasvanut ja lämpötila oli pudonnut parista kymmenestä lähemmäs nollaa.

Eka stoppi Planina pri jezeru. Taustalla 50 lehmää kelloineen!

Saako ammua? No ilman muuta! Ammmm! Ammmm!

Tuo ruoholta näyttävä on metsä.

Yksi Slovenian kymmenestä järvestä.

LUNTA! KESÄKUUSSA!

Lisää lunta ja edelleenkin kesäkuussa!

Veliko jezero eli iso järvi.

Penkki, Ele, tolppa, taivas ja kivi. Ja kukkia!

Kivinen järvi.. voiko tätä edes järveksi sanoa. Syvyyttä puoli metriä ja kiviä täynnä. Lammikko sanon minä (mutta vain hiljaa itsekseni, slovenialaiset ovat tosi ylpeitä näistä järvistään).

Huippua kohti.

Majapaikkamme 2071 metrin korkeudessa.

Hjuva fiilis!

Pilvi tuli moikkaamaan meitä.

Matka huipulle 9 tuntia, ja alas 5 tuntia.