Huomenna starttaa uusi lukukausi, mutta opiskelumotivaationi taisi jäädä kandin kansien väliin.. Huomenna on orientaatiopäivä, jolloin pääsen tapaamaan uudet opiskelijatoverini eli toivottavasti kymmenen uutta ihmistä. Andrea, joka opiskelee kanssa meidän tiedekunnassa on jo vanha tuttu kahden viikon takaa.
Tuntuu aika haikealta jättää kielikurssiporukka taakse. Viimeiset neljä viikkoa me ollaan tavattu toisemme joka päivä koulun penkillä ja illanvietoissa melkein viikottain. Nyt kaikilla alkaa omat kouluhommat eikä enää voi tietää missä kukakin seikkailee. Kieliopinnot toki jatkuvat vielä. Ilmoittauduimme nimittäin kielikurssin toiselle tasolle ja huomispäivästä kevääseen saakka opiskelemme kaksi kertaa viikossa sloveenia. Ainakin yksi vanha tuttu alkeiskurssilta jatkoi meidän kanssa samalle kurssille. Puolet koko alkeiskurssista on ilmoittautunut jollekin jatkokurssille, mutta aikataulut ja paikat erottivat meidät toisistamme.. nyyh! Toisaalta on taas aika tutustua uusiin ihmisiin.
Tänään tapaan illalla slovenialaisen Saran, joka haluaa oppia suomea. Sara on siis mun kielikomppis. Toivottavasti oppiminen jatkuu, sillä olen alkanut unohtaa sanoja heti kurssin päätyttyä. Myös yksi kummallinen kieli-ilmiö toistuu jatkuvasti. Aina kun lasken numeroita sloveeniksi ympään kuuden jälkeen kaksi seitsemää, toisen ranskaksi ja toisen sloveeniksi (ena, dve, tri, štiri, pet, šest, sept, sedem, osem, devet, deset).
Toivottavasti saan huomenna opiskeluintoni kattoon ja voin valita kursseja hyvällä mielellä. Torstaina odottaisi jo Slovenian economy -kurssin luennot klo 9 aamulla.
Tälle blogipostaukselle ei löydy hyvää kuvitusta. Kameran akku loppui enkä muistanut ladata sitä pariin päivään. Huomenna yritän ottaa kuvia meidän kampuksesta, jotta voin laittaa tänne edes yhden kuvan koulusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti