Eka koulupäivä

Tänään palattiin ruotuun ja koulun penkkiin. Herätys oli tuskaisen aikainen verrattuna edellisen viikon klo 12 aamupäiväheräämiseen. Kipitettiin unihiekat silmissä kohti Bežigradin kampusta ja EILC-kielikurssia sloveenin alkeista.

Tuntui aika kummalliselta astella uutena kansainvälisenä opiskelijana luokkaan, jossa istui jo valmiiksi 10 suomalaista opiskelijaa. Meidän 12 suomalaisen lisäksi kurssilla on 6 muualta saapunutta. Mieleen jäi etenkin ruotsalainen Pia, josta teen itselleni kaverin.
Ensin opettelimme aakkosia ja sitten numeroita. Lopuksi pään pisti pyörälle pari käsittämätöntä muka helppoa kysymystä:

- Kako ti je ime? Ime mi je Emma.
- Kaj je po poklicu? Po poklicu je študentka.

Kuulostaa ihan siansaksalta.. kunta kinta yabba dabba dabaduu, ha mishi mishi kushi kushi mishi mashi mushi motherfucker.

Oli ehdottoman ihanaa tavata uusia ihmisiä ja etenkin sellaisia, jotka on ihan samassa jamassa kuin me. Tai ei ihan. Suurin osa oli tullut tänne tänään tai pari päivää sitten. Me aikaiset linnut ollaan oltu pelipaikalla melkein viikko (+ viisi päivää viime elokuussa.. mut siitä ei puhuta, muuten kaikki luulee et me ollaan ihan friikkejä). No oli ilahduttavaa kuulla, että ruotsalainen tyttö oli couchsurffaamassa ekassa majapaikassaan. Koska olen itsekin samaisella sivustolla seikkaillut ja paria tyyppiä majoittanut, kutsuin Pian meidän sohvalle, jos omaa kämppää ei ala löytymään.

Ah. Nyt valmistautumista ekaan Parlament Pub -iltaan. Täällä juhlitaan maanantaina, mikä tuntuu tosi kummalliselta päivältä. No mikäs se maanantai on kaikkien muiden päivien rinnalla. Etenkin kun käytiin hölkkimässä kuuden kilsan lenkki ja lihakset päälle. Nyt voi hyvällä mielellä maistella unionia (paikallista olutta). Jos pystytään pysymään yhtä urheilullisella ja kasvispainotteisella linjalla niin voidaan sanoa kiloille HEI HEI JA HYVÄSTI.. ULOS TÄÄLTÄ! (tämmönen hauska tähän väliin (katso ps.))

Tästä aasinsillasta onkin hyvä siirtyä ruokaan. Tänään testattiin lounaskupongeilla Maximarketin 2000-ruokala. Mistä lienee nimensä saanut.. No paikka oli enemmän ruokalannäköinen kuin kaksi edellistä (Fresko ja Holyfood). Täällä piti selvästi osata vähän sloveenia ja koska me ollaan tällä kielellä käytännössä mykkiä seurattiin mitä muut tekevät. Ensin piti ottaa tarjotin ja ruokailuvälineet. Tämä oli aika helppo tehtävä, sillä ne näyttävät ihan samalta täällä Etelä-Euroopassa. Sitten seurattiin edellä meneviä poikia juomatiskille ja napattiin mehut. Seuraavana alkukeittovalikoima ja leipätiski, josta sai valmiiksi pussitettuna pari viipaletta ranskista tai jotain muuta vaaleaa leipää. Tämän jälkeen mentiin sanomaan slovenialaiselle naiselle, että haluan tota ruokaa ja tökättiin sormella yhtä pataa. Kyseisellä tiskillä oli tarjolla varmaan neljää eri liharuokaa. Oli isoa, erittäin muhkeaa verimakkaraa, porsaanpaistia, schnitseliä ja jotain neljättä mömmöä. Otin samaa kuin edellä menevä poiksu. Sitten vielä jälkkärihyllyltä pala kakkua ja kookospallo. Sitten kurvattiin lisukeosastoon, josta sain ehkä voisinta perunamuusia ikinä. Lopuksi salaatit uudelle lautaselle ja maksamaan. Sitten tuli tenkapoo, koska maksutäti (aikamoinen täti olikin) sanoi jotain sloveeniksi ja heristi sormea. Sitten hoksattiin, että jälkkäri ja mehu ovat substituutteja. Eli vain toisen saa ottaa. Skippasin luonnollisesti kookospallon… no enkä skipannut vaan mehun tietysti!

Ruoka oli noh.. aika rasvaista ja mehukasta possua. Perusruokalasoopaa, joten kerron mieluummin jälkiruuasta. Kookospallo oli erittäin äklö, joten juuri sopiva minulle. Sisältä liian pehmyt, mutta muuten erinomainen. Huomenna varmaan kaikkien kehumaan Joe Pena's meksikolaiseen.

P.S. Suosittelen kaikille maikkarin uutta Putous-ohjelmaa. Eriomaista viihdettä! Ja The wire on nyt koukuttanut mut täysin..